 |
| Tytöt tauolla Paljakassa |
Hupsista, aikaa edellisestä päivityksestä ehtikin
vierähtää pitkä tovi, työt on tässä vähän haitanneet viime aikoina
harrastamista. Tällä hetkellä tehdään siis Önön kanssa pyöreää päivää
syyslomalaisten viihdyttämisen parissa, joten omaehtoiseen hommailuun ei
liikene aikaa. Ennen sesongin alkua harrastettiin kyllä sitten sydämen
kyllyydestä. Lokakuun alussa käytiin Sirpa Brumptonin valmennuksessa Nature
Point Paljakassa (kiitos Inga Vollstedt upeista järjestelyistä!), jossa ei
tullut sen suurempaa noottia ylipainosta, mutta sen sijaan sylillinen loistavia
neuvoja jotka kantavat meitä edelleen. Valmennussessioita videoitiin paikan
päällä ja analysoitiin yhdessä jälkeen päin, ja päivä oli pitkä mutta antoisin
aikoihin. Ehkä kaikista tärkein neuvo oli ratsastaa rohkeammin mukavuusalueen
ulkopuolelle (eli ihan samaa mitä vuosi sitten Sirpa sanoi minusta ja Pellestä
– mitä tästä voimme päätellä oppimiskyvystäni??). Önskän alkuaikojen
”räjähdysherkkyys” on ehkä jäänyt minulle jotenkin liikaa tunnemuistiin ja
kohtelen ja ratsastan sitä edelleen vähän turhan varovasti ja, no, hipistellen.
Tässä ei tietenkään tarkoiteta että tammalta alettaisiin pyytää mahdottomia eli asioita joihin sen kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riitä, vaan sitä, että
uskalletaan kokeilla ja vaatia vähän enemmän kuin mitä on jo saatu. Jos ei
pyydä, ei koskaan saakaan mitään. Citius, altius, fortius eli nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin/rohkeammin. Rohkea rokan syö ja mitä näitä nyt oli.
 |
| Oo-o-oo, viia dolorooosaaaaaa |
Tähän neuvoon ei liity mitenkään se, että alle
viikko valkun jälkeen osallistuimme Oulussa Pohjois-Suomen kaikkien aikojen toisiin
harjoitusaskellajikisoihin. Olin nimittäin ilmoittautunut niihin jo ennen
valmennusta jonkinlaisen mielenhäiriön vallassa. Önkkis matkusti sekä valmennus- että kisareissun kuin konkari
kerrassaan ja molemmissa paikoissa myös hengaili kuin kotonaan, vaikka vieraita
hevosia ja härdelliäkin oli ihan kiitettävästi ympärillä. Kisasuorituksesta
(T5) sen verran että onnistuin täpärästi ottamaan koko tapahtuman pohjalukemat
– saavutus sekin! Tosin en tietenkään lähtenytkään kisoihin hakemaan sijoitusta,
vaan vain kokemaan mukavaa yhdessäoloa Elämäni Poniinin kanssa. (Jos kuvittelisin
pääseväni tölttiluokassa pisteille näin lateraalisen hevosen kanssa niin minut
voisikin viedä suoraan suljetulle osastolle.) Mukava päivästä tulikin vaikka
verkassa jopa pari askelta puhdasta tölttiä ottanut tammuli vetikin
paineistamisestani herneet nenään radalla ja itse suoritus oli yhtä Via
Dolorosaa. Ehkä Önskänkin pitäisi vähän tanakammin virittyä uusista paikoista –
toinen hevoseni Hlora kiljui kisapaikalla kuin aasi kaiken päivää ja otti
toisen jaetun sijan nelikäynnistä. Ehkä asioilla on yhteys.
Aiemmin kerroin tilanneeni yrttikuurin
Mötikälle Better Choicelta. Nyt detox-sekoitusta on syöty tässä jokunen viikko ja näyttää, että jotain saattaisi olla tapahtumassa.
 |
| Kai mä tätä sit syön. |
Kuuri kestää 2 kk ja
sisältää kaksi erilaista sekoitusta. Mittanauhan olen jo polttanut, mutta
silmämääräisesti katsottuna hevoisen kyljissä on alkanut muuttua jotain eli jonkun
verran röllykkää on sulanut pois. Kyse on luultavasti nesteestä eikä ystävästämme ihrasta ainakaan vielä. Eli siis ilmeisesti ainakin nesteet ovat
alkaneet liikkumaan (ja aineenvaihdunnan aktivoitumistahan myös luvattiin),
koska frouva on alkanut pissimään kuin se kuuluisa palokunnan hevonen sekä
töissä vihdoin hikoamaan ihan toisella tavalla kuin ennen. Alkuun jouduttiin
vähän keskustelemaan siitä syödäänkö tätä kummallista silppua vai ei, mutta
lopulta löytyi sopiva menyy eli yrtit pieneen määrään turvotettua pellavaa,
niin johan alkoi maistumaan. Liikunnan määrästä ei ainakaan pitäisi jäädä
kiinni: nyt painetaan duunia 2-3 h päivä 6 päivää viikossa asiakkaitten kanssa ja sesongin
päätteeksi päästään taas aloittamaan kenttähommat - mikäli kenttä ei jäädy,
mutta siinäkin tapauksessa onhan meillä traileri joka kuljettaa maneesille. Tänään tulikin Riekinrannalla ensimmäiset
lumihiutaleet (kymmenen minuutin ajan), joten nauttikaa syksystä niin kauan
kuin sitä kestää! Kuullaan taas, ja mukavia syyslomapäiviä kaikille niille joilla
sellaisia on! :-)
 |
| Se kuuluisa kuuri! |
 |
| Laihduttaminen on väsyttävää hommaa, varsinkin talvikarvan kasvattamisen ohessa. |
