Tölt in Harmony tai jotain sellaista

Me ei oltu viimesiä!!! Nimittäin uudenuutukaisen SIHYn paikalliskerho Svalin järjestämissä harjoitusaskellajikisoissa Muhoksella huhtikuun lopussa! 

Ja katso, minä annan sinulle askellajin nimeltä käynti.
(kuva Ulla Leinonen)

Mentiin Önskiksen kanssa Tölt in Harmony level 1, johon ilmoittauduin taasen ilmeisesti jonkinlaisessa mielenhäiriössä, mutta hei, mielenhäiriö on välillä hyväksi, koska paremmin me siinä pärjättiin kuin mitä T8-luokassa olisi ollut mahdollisuuksia. TiH on siis melko uusi islanninhevosmaailman kilpailulaji/-muoto, jonka arvosteluperusteet muistuttavat klassisen kouluratsastuksen skaalaa. Ohjelmissa esitetään käynnissä sekä töltissä (tai vaihtoehtoisesti ravissa alimmalla eli ykköstasolla) areenan hiekkaan piirrettyä kuviota tietyssä järjestyksessä: pääty-ympyröitä ja lävistäjiä. Tämähän meille passaa, koska ne ovat juurikin ne kaarevat urat joilla Önöön pääsen yleensäkään jotenkin töltissä vaikuttamaan. 

Önskä edistyy! (Outin valkku 2.4., kuva Ulla Leinonen)

Lisäksi – ja nyt olen ylpeä – Outin valkussakin huhtikuun alussa todettu yhä parantuva käynti näytti itsensä myös radalla ja ah, se tunne kun ”ihmisten edessä” sain näyttää, että kyllä tämä tamma nätisti ainakin käynnissä menee! :-D

Tölttiä kalkkiviivalla. (kuva Ulla Leinonen)

Hienosti suoriutui kyllä Möttönen taas muutenkin kisapaikalla vieraalla tallilla (mitä nyt huusi toisen hevoseni Lolun perään kuin oikohöylä – yleensä se on näillä reissuilla toisinpäin, eli Lolu huutaa ja Önö ihmettelee), ja maneesihan tälle emännälle ei ole homma eikä mikään, hienosti keskittyi vaikka oli minkälainen kaarihalli pään yllä. Juuri tämän takia haluan nimenomaan Önskän kanssa harrastaa työn ulkopuolella: mitään stressiä ei tarvitse ainakaan olosuhteista ottaa, ja sitä paitsi ratsastajan suurin onnihan on motivoitunut ja iloinen hevoinen, askellajien puhtaudesta viis <3

(Tölt in Harmonystä lajina lisää esim. täältä: https://toltinharmony.files.wordpress.com/2014/03/program1-3_english.pdf

Mitä muuta? No ei paljo mittää. Meillä on ollut kärsittävänä oman yrittäjäurani pisin kelirikko, lähes 4 viikkoa, jona ei olla päästy metsään ollenkaan. Aika katastrofaalista mitä taloudelliseen tilanteeseen tulee, baitövei. Kenttäkin saatiin kuosiin nyt myöhemmin kuin aiempina vuosina, joten hevosilla on ollut varsin kevyt kevät. Jos tätä nyt kevääksi voi sanoa – tänäänkin tuli lunta useaan otteeseen, onneksi ei jäänyt enää sentään maahan... Muutaman kerran ollaan kisojen jälkeen kentällä menty, mutta aika heikkoa on ollut. Päästinkin viikko sitten Önskän ihan viralliselle lomalle – tammuska on ollut täysin oloneuvoksena nyt viikon ja tänään kun hain eri hepoa tarhasta se hörisi minulle kovaäänisesti nähdessään päitset. Että taitaa se Miss Roadrunnerkin olla jo ihan kypsää kauraa töihin. Huomenna sitten aloitellaan taas.

Vielä on jokunen viikko aikaa turismisesongin alkuun, joten jospa nuo loputkin lumet olisi sulaneet siihen mennessä. Kesäkauden suunnitelmiin kuuluu paitsi (toivottavasti tolkuton määrä) asiakastöitä, niin myös Kainuu Hirnuu-tapahtumassa Kajaanin raviradalla esiintyminen 15.7., sekä syksyn puolella parit kisat. Palaillaas taas kuulumisiin jahka jäät lähtee – siihen asti: töltätkää harmoniassa! :-D

Minun iloni ja onneni <3
(kuva Ulla Leinonen)